Instagramista saa helposti käsityksen, että runsas matkustaminen tekee täysin autuaaksi. Intohimostahan mekin matkaamme, mutta kyllä runsaalla reissaamisella joitain negatiivisiakin puolia on.
Viimeiseen yhdeksään kuukauteen on mahtunut paljon reissuja, mikä on osaksi koronankin ansioista. Kuusi Lapin matkaa, reissu Kolille, matka Ahvenanmaalle ja retkeilyä Pirkanmaalla. Lisäksi aikaa on vietetty lasten isovanhemmilla ja bonusmummolassa maaseudulla.
Reissujen lisäksi aikuisten työvuorot ambulanssissa kestävät vuorokauden joka viides päivä. Sakari valmentaa ja käy pelireissuilla. Lapsilla on päiväkoti, esikoulu ja harrastukset. Tämä aika pois kotoa on jo paljon.
Olemmeko koskaan kotona?
Kotipäiviä viimeiseltä vuodelta emme ole laskeneet, mutta vähissä ne ovat olleet. Tällä hetkellä taidamme olla ensimmäistä kertaa vuoteen kotona yli neljä yötä putkeen, koronan ansioita sekin.
Runsas matkustaminen ja jatkuva liikkeellä oleminen sopii luonteillemme kyllä loistavasti, mutta tiettyjä ongelmia se kuitenkin aiheuttaa. Joitain asioita ja ongelmia täytyy sietää. Vaikka olemmekin siinä kehittyneet niin silti ajoittainen stressi ja kireys nousee kotona pintaan. Joskus kodin kaaos tuntuu kaatuvan päälle.
Rästihommat
Ensimmäinen mieleen tuleva asia on kodin valmistuminen. Muutimme uuteen asuntoon toukokuussa 2021 ja remontoimme koko kesäkuun. Paljon asioita jäi kuitenkin odottamaan vielä tekijäänsä. Työt ja arki on pyöritettävä, vaikka matkustuspäiviä kertyy reilusti. Rästiasioiden hoitaminen on sitten se mikä lykkääntyy.
Olohuone ja keittiö saatiin mieleiseksi nyt yhdeksän kuukautta muuton jälkeen. Eteinen on edelleen kaaos, rappuset täytyisi laittaa uusiksi eikä tyttöjen huoneeseen olla tyytyväisiä. Lumien sulaessa pihan muokkaus on edessä, se jäi kesken syksyllä. Lista on loputon eikä tunnu lyhentyvän mihinkään.
Aikaa ei tunnu olevan riittävästi, mutta omia valintoja ja priorisointiahan tämä on.
Jatkuva sotku ja tavarat väärillä paikoilla
Emme kumpikaan, eikä varsinkaan Sakari ole järjestelmällisyyden perikuva. Jatkuva pakkailu ja matkatavaroiden purku aiheuttaa aina viikon tai parin kaaoksen. Paikkojen löytyminen jokaiselle tavaralle on meillä lähes mahdotonta. Seurauksena epämääräisiä kasoja siellä sun täällä. Asunnossamme on alle 90 neliötä tilaa ja jo muutama tavarakasa aiheuttaa sotkuisen yleisilmeen.
Energiat eivät aina ole tapissa siivoiluun ja järjestelyyn, kun matkan jälkeen lähdemme yön jälkeen vuorokausivuoroon. Pahimmassa tapauksessa vuorossa valvotaan vuorokausi lähes läpeensä. Näin sotkuinen ilme säilyy turhankin pitkään asunnossa, kun virtaa asioiden kuntoon laittamiseen ei heti ole.
Minne kaikki tavarat laitetaan?
Asunnossamme on yllättävän hyvin säilytystilaa, mutta ei tarpeeksi. Meillä mm. retkeilytarvikkeiden ja välineiden määrä on jo valtava ja kasvaa jatkuvasti. Jokaisella kun on välineet hiihtoon, luisteluun ja lasketteluun niin tilaa menee paljon. Jokaiseen säähän ja vuodenaikaan tarvitsee myös erilaisia vaatteita ja kenkiä. Näistä kertyy valtava määrä säilytettävää. Turhaa krääsää meillä ei kuitenkaan juuri ole.
Vuokraaminen on jossain tilanteissa järkevää, mutta olemme tulleet tulokseen, että taloudellisesti on järkevämpää ostaa oma (usein käytettynä) ja myydä sitten lasten kasvaessa eteenpäin pois seuraavien tieltä.
Täytyy varmaan rakentaa ensi kesänä vaja takapihalle.
Mitä mieltä lapset ovat jatkuvasta reissaamisesta?
Lasten sopeutuminen on asia mitä tarkkailemme koko ajan runsaiden matkojen ja reissujen kanssa. Lapsilla on kaksi kotia ja vaikka viettävätkin suuremman osan ajasta meillä niin kodin vaihdot aiheuttavat lapsille vielä extra muuttujia elämään.
Näistä seikoista huolimatta emme ole huomanneet mitään merkkejä reissuväsymyksestä tai oireilua arjen muuttuvuudesta. Lapset nukkuvat hyvin siellä missä aikuiset ovat. Niin myös isovanhemmilla. Käytöksessä ei ole ollut mitään muutoksia ennen tai jälkeen matkojen, ja lapset odottavat aina innoissaan reissuja ja retkiä.
Olemme pyrkineet pitämään matkoilla unirytmin säntillisesti samana kuin kotona. Matkoilla myös päivärytmi mukailee ulkoiluineen ja ruokarytmeineen normaalia arkeamme. Ehkä siitä on ollut apua. Tämä asia on kuitenkin edelleen tutkalla ja tässä täytyy olla tarkkana. Lapsien etu edellä mennään.
Yhteenveto

Tämän ei ole tarkoitus olla valitusvirsi kodin kaaoksesta vaan nostaa esiin arjen haasteteita, joita runsas matkustaminen aiheuttaa. Olemme onnellisessa ja etuoikeutetussa asemassa, kun voimme matkata.
Uskomme, että nykyinen elämäntapa on hyväksi lapsille. Tietyistä negatiivisista puolista huolimatta uskomme matkailusta saatujen elämysten ja kokemusten kääntävän vaakakupin vahvasti plussan puolelle. Matkustaminen antaa paljon. Lapset saavat uusia kokemuksia, oppivat toimimaan uusissa ympäristöissä ja saavat kokea uusia asioita.
Aikuisten tehtävä on saada asiat toimimaan kotipuolessa. Kodin pitäisi olla paikka missä saa levätä ja turhat stressit kaikkoavat. Palataan tähän, kun olemme keinot keksineet!